Sensorisen integraation terapia
Saamme jatkuvasti eri aistijärjestelmien kautta valtavasti tietoa ympäristöstä ja omasta kehostamme. Sensorinen integraatio eli aistitiedon käsittely tarkoittaa prosessia, jossa tämä aistitieto jäsentyy keskushermostossa (aivoissa) käyttökelpoiseen muotoon.
Sujuva aistitiedon käsittely on perustana lapsen kognitiivisten, motoristen ja sosiaalisten taitojen kehittymiselle.
Aistiedon käsittelyn häiriö voi estää tai vaikeuttaa lasta suoriutumasta jokapäiväisistä toiminnoista arjessa. Jos aisti-informaatio on liian voimakasta ja kuormittavaa, vääristynyttä tai hämmentävää, lapsen on vaikea käyttäytyä tarkoituksenmukaisesti tai oppia uusia taitoja.
Sensorisen integraation ongelmat näyttäytyvät kolmella tavalla:
- Aistisäätelyn vaikeutena: Lapsi voi reagoida ärsykkeisiin yliherkästi, heikosti tai hän saattaa hakea erityisen paljon joitakin aistikokemuksia eli olla aistihakuinen.
- Motorisen ohjailun ja asennon hallinnan vaikeutena: Lapsen voi olla vaikea esimerkiksi istua tuolilla, kirjoittaa tekstiä, potkaista palloa, kiivetä rappusia, pureskella ruokaa tai pukea vaatteita.
- Aistitiedon hahmottamisen vaikeutena: Lapsi saa tietoa eri aistijärjestelmistä, mutta tieto ei jäsenny, jolloin lapsi ei pysty käyttämään saamaansa tietoa tarkoituksen mukaisella tavalla. Lapsi voi olla hämmentyneen oloinen, hänen on vaikea lähteä toimimaan, hän ei vaikuta reagoivan aistimuksiin tai hän voi hakea voimakkaita aistimuksia keholleen.
SI-häiriöstä voi kertoa lapsen:
- epätavallinen reagointi aistimuksiin
- yliaktiivisuus ja heikko keskittymiskyky
- passiivisuus tai voimakas arkuus
- kielenkehityksen viiveet
- kömpelyys, lihasjänteyden ja koordinaation vaikeudet
- vaikeus leikkiä muiden lasten kanssa
- kehityksen hidastuminen
- uusien taitojen harjoittelun välttely
SI-arviointi
Sensorisen integraation todentaminen vaatii EASI- tai SIPT-arvioinnin, jonka voi toteuttaa vain siihen pätevyyden saanut toimintaterapeutti. Terapiinassa toteutetaan 5-7 kerran SI-arviointeja EASI-testiä käyttäen. Jaksoon sisältyy alkuhaastattelu, muita standardoituja arviointimenetelmiä, havainnointi arkiympäristössä sekä loppupalaute.
Mikäli lapsella todetaan arvioinnin ja arjen haasteiden perusteella aistitiedon käsittelyn ongelmaa, voidaan hänelle suositella toimintaterapiaa SI-terapiakoulutetun toimintaterapeutin toteuttamana.
SI-terapia
SI-terapia toteutetaan runsaasti aistikokemuksia ja toimintamahdollisuuksia tarjoavassa terapiaympäristössä. SI-terapiaa varten suunniteltu terapiatila välineineen sekä terapeutin hienovarainen ohjaus houkuttelee lasta aktiiviseen toimintaan vaatien häneltä kuin huomaamatta runsasta kehon aistien käyttöä.
Terapeutti auttaa lapsen vanhempia sekä tarvittaessa myös päivähoitoa tai koulua ymmärtämään lapsen vaikeuksia ja etsimään keinoja, joilla tukea lapsen täysipainoisempaa osallistumista arjen toimintoihin.
SI-terapian tavoitteena ei siis ole harjoitella yksittäisiä taitoja, vaan luoda perustaa, jolle lapsi rakentaa kaikkea oppimistaan. Oleellista terapiassa on kannustaa lasta aktiiviseen kehon käyttöön, tuottamaan leikki-ideoita, suunnittelemaan erilaisia motorisia toimintoja ja kokeilemaan eri välineillä toimimista. Lapselle terapia on yleensä mielekästä ja mielenkiintoista.
SI-terapian myötä keskushermoston toiminta edistyy, lapsen perusvalmiudet kehittyvät ja arjessa tarvittavat taidot edistyvät. Tällöin lapsen on helpompi toimia kotona, hoidossa, koulussa ja harrastuksissa.
Lisätietoja SI-terapiasta: https://www.sity.fi/